Vare le yelbulo

Yelkããyeli

Yizie Wikipiideɛ

Yelkããyeli[1] e la Dagaaba yipɔge kaŋa na maŋ be ba nɔɛ poore ka ba maŋ manna Kora ba biiri bee nyeɛmɛ.[2][3]

Yelkããyelli Ulli/ Gyangyere

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

Sekpɔga

Yieluŋ/ Yiele

Kaaloo

Lɔba

Koŋkombie

√ Dannoo

Sensellɛ[4]

Sekpɔga e la yelgbuli kaŋa neɛ naŋ maŋ yeli ko o tɔ, ka a fere ka o soba teɛre gaa tɔɔre kyɛ pãã baŋ iri a noɔre.

A meŋ maŋ e la yɛŋ boma na maŋ kyaare neŋ nensaalaba eebo ne ba yeltarre.

Yiele / Yieluŋ

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

Yieluŋ e la yelbinoore mine neɛ na maŋ sɔrɔ, kyeɛrɛ bee ŋmeɛrɛ ka a voonɔ ne toolere kaŋa boore naŋ maŋ vɛŋ ka neɛ eŋɛ dɔɔ dɔɔmo kaŋa boore.

Yiele parɛɛ

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

• Zɔɔre yiele

• Bi-yaale yiele

• Pɔgebeɛle yiele

• Toma yiele

•Bɔgre Yiele

• Naŋkpãã-yiele

• Naakyēemɛ yiele

Kaaloo e la Dagaaba saakompare ŋmempuori tuubu kaŋa bɔgɔ danweɛ soba neɛ na maŋ tu a yeli yɛlɛ ko ba ŋmemɛ bee o boɔbo ko o sazu ŋmene , teŋa zu ŋmene.

Tebɛ, bɔɔre, kolle, tenne ane a kpenne bee kpeemɛ.

Yɛlɛ Naŋ Seŋ Ne Kaaloo

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

1) Kūū tammo nu emmo saŋa

2) Kūū bogi tuubu saŋa.

3) Dakoɔre iribu saŋa.

4) Kūū voɔbo bee O ligebu saŋa.

5)Yipaala yiibu

6) Sori tuubu saŋa

7) Bie yuori porebu saŋa.

8) Naapaala bimmbo saŋa

9) Teŋgane maaloo

10) Yeltuo bee yelwonaa saŋa

Lɔba e la gyennoo sooro mine boorɔ Dagaaba naŋ maŋ de gyenne neɛ teɛtoŋ zuluŋ bee kyieruŋ naŋ seŋ lɛ.

A soba maŋ teɛre la gaa toɔre kyɛ pãã baŋ na toɔ iri a noɔre bee a soore biri na.

Lɔba Parɛɛ

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

1) lɔb - ŋmaara

2) lɔb - wogri

3) lɔb- gbulo

4) Lanleebu lɔba.

Dannoŋ : Dannoŋ e la dɔre-emmo bee puuro(bu) yelnoore neɛ naŋ na yeli ko o tɔ bee kyaare neŋ o tɔ soba naŋ e yelsoŋ kaŋa. Neɛ meŋ maŋ toɔ danne la omeŋɛ, kyaare neŋ yeli kaŋa o naŋ e. A e la gandayɛlɛ ba naŋ maŋ yeli ko neɛ a wullo o gandaaloŋ naŋ seŋ lɛ. Dannoŋ maŋ vɛŋ la ka neɛ e yeli bee toŋ toma wioeŋ ane eŋyuo bee popeɛloŋ ama e aŋa faŋa kaŋa ba naŋ de emmo.

Dannoŋ taa la parɛɛ mine

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

Dannoŋ parɛɛ e la ayi yoŋ; Anaŋ la

1)Teŋkõɔ bee bal dannoŋ

2) Neŋyeni dannoŋ/ dannoŋ yerɛɛ.

Teŋkõɔ dannoŋ e la gandaare bal yoe dannoŋ, tenne, teebo, ŋmemɛ, kolle, Doma ane a taa mine.

Neŋyeni dannoŋ bee dannoŋ yɛrɛɛ e la dannoŋ na naŋ ba e teŋkõɔ bee bal dannoo, a dannoo ŋa maŋ e la neŋyeni bone ; a mine la Zɔɔzɔɔreba, seɛseɛreba, pɔge - boɔreba ane taa na mine.

Dannoo meɛroŋ

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

Dagaaba dannoŋ meɛroŋ ba waa la dendeŋe, Ona tõɔ e la yelbi- yeni; Aseŋ emɔ, dabaalakala, eto, ekye. Ane a taa mine.

A meŋ na baŋ waa la yelyaga bee e yelwiira: Aseŋ;

a) Ayelelelelelei

Naa ba lonno

Saa ba waana

Fõõ la dinaaŋ wuli naaŋ diibu

Ayelelelelei

Naa ba wonno

Ŋmenaa ba yuoro

Fõõ la di sarɛɛ wuli sarɛɛ diibu

Fo ba yele ka neɛ lenne.

Koŋkombie

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

Koŋkombie e la yelbie mine ba na maŋ kyeɛrɛ kuori kpaabo bee kolaŋene saŋa ka noba sagera. Koŋkombie taa la tuuruŋ te seŋ a kommu zie, a boŋŋmeɛre (gyile, koɔre, buulo) ane a yel-nyɔgeraa. A ŋaa wuli ka.Sensellɛ e la yipɔge bee yeli kaŋa noba na maŋ nyɔge dɔlle bee wuo eŋ yelmannaa poɔ ka o be ba nɔɛŋ ka maŋ leɛ manna kora taa. (Puotege John-Bosco, 2013) .

Sensellɛ /Senselloŋ

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

Sensellɛ e la wolloo naŋ taa tuuruŋ te seŋ a selloo wagere, a piiluu (yɛ goro goro yaa… saŋ saŋ kaŋa da la yaa…, N ko n naabo… amk), a soga (a selloŋ meŋɛ) ane baaroo (kaŋkaramoorɛɛ…, n selloŋ baaroo zie la kyɛ...)

Donne Mine Gyogo Yelkããyeli Poɔŋ

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

Tilinto Gyogo :

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

Tilinto gyogo Dagaaba sensellɛ poɔŋ.

O maŋ terɛ la duoro wullo ka sēɛ kpɛ bēē ka zie yie la

.

O maŋ vɛŋ la ka noba baŋ onde deɛre saŋa bēē a koɔbo. O nyɔvore zaa wullo la duoro ŋmɛ yaaroŋ.

Biriyuo Gyogo

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

Biriyuo Gyogo Dagaaba sensellɛ poɔŋ.

Biriyuo maŋ be la kõɔ poɔ saŋa zaa, O meŋ maŋ taa la bondigbogbo yɛlɛ, kyɛ baŋ taa sõɔ yɛlɛ meŋ. Biriyuo nyɔvore sensellɛ poɔŋ e la neɛ na nɔŋ bondirii, ka saŋa zaa o maŋ boɔra la o bondirii kõɔ poɔ ane yeŋɛ zaa.

Mɔnaabo Gyogo sensellɛ poɔŋ.

Mɔnaabo sensellɛ poɔ e la doŋa bēē neɛ na kpɛ dabeɛ ka o naŋ woŋ kakara o maŋ Leɛ ŋmaa la zobaa. O naŋ e la neɛ naŋ meŋ taa sõɔ yɛlɛ a maŋ boɔra ka o erɛ melmel, beē beē yɛlɛ a sensellɛ poɔ.

Badɛre

Badɛre senselloŋ poɔ e la neɛ naŋ taa kyekye yɛlɛ, ane nimiyuoluŋ

Dagaaba Sekpɔga Mine Kpɛziiri Sensellɛ Poɔŋ

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

Dagaaba sekpɔga ama kpɛzie.

i) Ŋmaaŋa da duoro la teere koroŋ ka o dēɛmɛ naabo wa bɔre.

Nɔ-iraa:

Daŋ garɛ be ka gbɛre bɔ yaane. A lɛ wuli ka neɛ naŋ da boɔra yeli kaŋa eebo ka yeli kaŋa kyɛne kpɛ ka o naŋ kyoge garɛ.

ii) Kɔrema yeli ka pare ane kɔre ba kye tɔɔre.

Nɔ-iraa :

A lɛ wuli ka dabēɛ soba ba zoro a kyɛllɛ kaara puori, ka o naŋ leɛ o zobaa ane o kūū ba e tɔɔre bēē zaaŋ taa ko o.

Lɔb-ŋmaa Ane Lɔb-wogi Ne A Iribu

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

Sɛge lɔb-ŋmaa ane lɔb-wogi bonyeni bonyeni kyɛ tere a iribu.

i) Lɔb- ŋmaa:

Lɔba :

Dankyini kpa nyemɛ Nɔ-iraa : Naa bie tokpama.

ii) Lɔb- wogi:

Lɔba :

N ma taa la o biwelaa kaŋa, popelaa ka o gana Nɔ-iraa : Neɛre

Yelkããyeli Zɛgeroŋ Mine

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

Dagaaba Yelkããyeli zɛgeroŋ mine ayi la

i) Yelkããyeli maŋ vɛŋ la ka baapaaba zane ba saakonnoŋ ane a kɔkɔre zannoo gɔɔloŋ meŋ a yi a yiri nemberɛ zie.

ii) Gbɛɛ yaga yɛŋ zannoo zie ma la. Yelkããyeli naŋ wullo la biiri yɛŋ, a lɛ maŋ vɛŋ la ka ba tõɔ taa teɛroŋ zuloŋ kyaare neŋ yɛlɛ kaa iribu.

Dagaaba Yelkããyeli Kpɛzie Zenɛbie

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

Dagaaba Yelkããyeli ba la taa kpɛzie zenɛbie. Wuli fo teɛroŋ kyaare ne fo sagebo bēē basagebo ka a kyaane.

Nɔ-iraa :

Yelmeŋɛ la ka Dagaaba Yelkããyeli ba la taa kpɛzie zenɛbie bonso Tiiviri (TV), kɔmpiitari ane taŋgarre yie la ka noba ba leɛ boɔra ka ba de ba yipɔge zannoo nimizie, ba ba leɛ boɔra ka ba de ba wagers zeŋ ne teŋɛ kyɛ zane ba saakonnoŋ yɛlɛ aŋa dankori saŋa noba. Ba maŋ de la ba taŋgarre a gaa zanna yel yuo kyɛ bare ba saakom yɛlɛ ka a kpiirɛ bie zaa.

Koŋkombie Tona

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

Koŋkombie tona

i) A maŋ vɛŋ la ka neɛ baŋ bone na kūū o soba na .

ii) A maŋ vɛŋ la ka neɛ baŋ a kūū yiiluŋ a yi a dannoŋ zie.

iii) Baapaaba yɛŋ zannoo zie maŋ la


Sommo Mine Yizie

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]
  1. http://www.oralliterature.org/about/oralliterature.html
  2. http://www.oralliterature.org/about/oralliterature.html
  3. https://www.firebirdresearchgrants.org/nature-function-oral-literature.html
  4. https://www.kacheleonline.co.tz/2019/06/forms-of-oral-literature.html?m=1