Vare le yelbulo

Yuori -Noun

Yizie Wikipiideɛ

Yuori (Nouns):Yuori e la boɔla kaŋa ba naŋ maŋ de ko neɛ bee bone a welaa taa.[1]Yuori na baŋ lɛ e la boɔlaa zaa ba naŋ maŋ de ko neɛ ka o e o yuori ka ba boɔla o kyɛ welle o na ne bone taa.Yuori e la boɔlaa yelbiri Naaŋmene bombaree ane nensaalaba bommaalee, boma naŋ taa vooroŋ, ne anaŋ na ba vooroŋ, anaŋ taa nimie ane anaŋ na ba taa nimie, bonsɔrre ane bonbasɔrre zaa taa la le ba naŋ maŋ boɔlaa.[2]

Yoe parɛɛ

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

Yoe waa la yaga te zuo, a le zuiŋ te ba taa yoyeni a ko a. A mine la ;

Yo - menne (proper nouns)

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

i) Nensaalaba yoe: Aseŋ, Derɛ, Yirkang, Tenganle, Maale-errɛ, Maaneafaa,Ayɔɔ,Bayɔɔ,Dakurah,Vɔlsuuri,Paul,John,Tuurosoŋ, Basaanabaniŋe,Dɔmɔnaaŋmene,Suurikoɛ.

ii) kolle yoe: Aseŋ. Bulee, Dapaana, Doɔbulee,Garoo, Gyɛŋgyɛŋ,Dakagle, Kantɛo, Tɔga,Pɔgeba-Kolee, amk.

iii)Dare yoe: Aseŋ.

Ziiri ba naŋ koɔra boma , anaŋ la: Nandom Daa, Hamile Daa, Baabile Daa, Wa Daa, Tuna Daa, Nyoɔle Daa, Piina Daa, Flemou Daa, Takpo Daa.

v) Tenne yoe: Aseŋ, A waa la yoe te naŋ maŋ de ko nensaalaba kpɛziiri, ka o waa kpoŋ bēē fēē ka koraa la bēē Teŋkpoŋ la;

Aseŋ; Gaana (Ghana), Kokoligu, Hamile, Gyerepaa(Jirapa), Bapula, Tampula, Lawra, Piina, Kaleo, Dahel, Gyɔdergaŋ, Lambussie, Duori, Sankana, Tuna, Takpo, Kademɛgaŋ,Hapa,amk.

vi) Kɔkɔɛɛ Yoe: waa la kɔkɔre na te naŋ maŋ de yelle ne yɛlɛ koro taa ka a tore. A naŋ meŋ la pullee kyɛ:

Aseŋ: Dagaare, Bɔrefɔ, Sisaale, Twi, Ga, Moore, Gonja, Waale, Dagbani, Gurene, Kasem, Fante, Mamprusi, English, Ewe, Nzema, French, Dutch, Spanish, Gonja, Mo

vii) Tige Yoe: e la bibie bee bibiri kaŋa noba bēē bal noba mine naŋ maŋ maale ka yuoni wa ta bēē kyaare neŋ ba popeɛle yɛlɛ.

Kakube ------ Nandomɛɛ

Kɔbenɛ ------ Lawra/ Losaala

Boŋŋo ------- Gyerebaala

Bornyɛ ------ Kirisabiiri

Domba ------ waala

Yuopaala ----- Kirisabiiri

Duuyee ------- Dafeɛmɛɛ

Kalibi ----- Sankanɛɛ.

Iv) Bal yoe: E la noba naŋ zaa na laŋ sããkoma waa la bal yeni noba Dagaaba laŋkpɛbo poɔ.

Aseŋ: Kusielee(Tampaala, Duorikuree, Baabili, Nandom, Sawale), Bɛkoɔnɛɛ(Duoridegri, Nandom-Burutu), Balumee(kpaguri, Sokpayiri, Suuriyiri), Donnaalɛɛ(Kuuŋkyɛnɛ, Wogi, Nadowli, Gbare, Nandom, Lawra), Dakpaalɛɛ(Teza, Sanweɛ, Dakpaa), Banyenɛɛ(Sabul, Sugo, Sɔmbɔ, Tumu, Eremɔŋ), Emoɔla(Kaleo, Nyogloo, Loho), Ituolee(Tuori), Kowarɛɛ(Nandom, Kaane, Lɔraa, Zempɛnne, Eremon), Ewaala(Dolimbo, Takpo), Danteɛlɛɛ(Ulo, Bo, Kɔmpɔr, Nandom, Burkina Faso), Zagɛɛ(Gyerebaa, Kunzokalaa, Lɔraa, Zambɔ), Gbaanɛɛ(Busie, Wolo, Nanvili, Duorigoɔ), Eyaala(Mangu, Kapu, Kambali), Gbeɛdomɛɛ(Sigri, Teza, Duori, Sɛrekpere, Esa), Esuolo(Ziŋu, Ɔmbɔ), Ekoɔla(Sɔmbɔ, Kpeeisi)

Yoweere (Common nouns).

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

A yoe ama ba seŋ ne gyeremɛ teroo ko nensaalaba . Aseŋ: Donne yoe: ŋmaaŋa, wiri ,Soɔŋaa,noɔ,gbeŋne,boŋa,wɔɔ,naabo/nii,kuri,ɔŋa,baa, amk.

ii) Teere yoe: aseŋ: tããteɛ,baataaŋa,seeraa,sɔge,tuo,gbalaa,haaraa,vɔgaa amk.

Yo -Gbulo Collective Nouns)

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

Yo gbulo e la yoe te naŋ maŋ de ko boma na lantaa a taa yoyeni o poɔ. Aseŋ: Kazu,sɔgeloŋ,zuluŋ,kaduraa,kapeɛ,dasɔŋa,kagyine/kagbin. amk.

Bɔbasɔrre yoe (Uncountable Nouns)

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

Bɔbasɔrre yoe e la boma na yoe nensaalaba na koŋ tõɔ bēē baŋ sɔrre a. Aseŋ: kõɔ ,mui, kyibie,dãã,bēē, sɔkyeree,yeŋ,saseɛ,kɔɔloŋ,zēē,kãã. Amk.

Yo -Fuu ( Abstract Nouns)

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

Yo fuu la yoe te naŋ ba nyɛrɛ ne te nimie/nimiri kyɛ baŋ ka a be be la.

Aseŋ: Naaŋmene, Naaloŋ, Baaloŋ, Noɔ, yɛŋ, popeɛloŋ, dɔgɛɛ, nyuuri, suuri, kɔŋ, vii, nommo.

Yoe parɛɛ mine a Dagaare poɔ

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]

1. Poteɛre yoe; A maŋ e la sekpɔgere bee poteɛrɛ kaŋa ka a yidaandɔɔ maŋ de ko bie. A maŋ e la yelkaŋa naŋ e bee erɛ bee boɔra eebo. Amine yoe mine la;

Dɔmɔyɛlɛ,

Batoora,

Azaakanderɛ,

Kūūlafaa.

2. Daa daare yoe ; A yoe ama na baŋ wulli ka Daa daare ka ba dɔge a bie. Aseŋ ; Bayɔɔ (dɔɔ ), Ayɔɔ (pɔge).

3. Segɛ yoe ; A yoe ama yi la dɔɔ balyuori bee biyuori naŋ yi o soba noba poɔ. Aseŋ ; Bayoŋ, Daluri, Ganaa,  Saadaare.

4. Yeere yoe ; Naa (dɔɔ ), Napɔge (pɔge), Danyi, Zeɛmɛ/Zeɛmpɔge.

5. Yo - maraa ; Neɛ endaa naŋ waa waabo kaŋa ba de mare o boɔla.  Aseŋ ; Dɔɔzu, Dɔɔnyuo, Tobo, Zaato, Dɔɔzeɛ.

Sommo Yizie

[maaleŋ | Maale eŋ yizie]
  1. https://www.merriam-webster.com/dictionary/noun
  2. https://byjus.com/english/nouns/