Kultaa
Kultaa [1]e la dɔɔ ne pɔge naŋ laŋ noɔre yeni ne nɔmmo a na laŋ zeŋ, ka ba yideme meŋ sage tu a kultaa yeltuuri zaa ka a ta nɛnɛ ka ba na laŋkpeɛrɛ a dɔgerɔ biiri. Kultaa maŋ kyaare la yie ayi naŋ sage ka ba kɔɔle lantaa e bon-yoni, o ba maŋ e dɔɔ ne pɔge yoŋ yɛlɛ ba yideme meŋ maŋ poɔ la. [2]Dɔɔ la maŋ de pɔge, pɔge ba derɛ dɔɔ a dagaweɛŋ. A yeluŋ ŋa wuluu la ka a pɔge la maŋ bare o saayiri kyɛ gaa a dɔɔ zie. A dɔɔ la maŋ te tu a pɔge yele. Dagaweɛŋ, dɔɔ ba derɛ o tɔ dɔɔ, pɔge meŋ ba kulo o tɔ pɔge. A lɛ waa la kyiiruŋ kpoŋ ane yelbalɔre.[3][4]
Kultaa Tɛɛtɛɛ
[maaleŋ | Maale eŋ yizie]- Pɔge-bɔ-deraa: Ona la a pɔge naŋ zeŋ o saayiriŋ bee a be zie kaŋa ka dɔɔ nyɛ o, ka o ne o yɛlɛ kpɛ ka ba kuli kultaa.
- Dendegi pɔge (dendeu): Pɔgelee pɔge naŋ maŋ deɛ o saayiriŋ a guoli de ko o serɛ bee sereba la dendegi pɔge.
- Pɔge piiraa: O waa la pɔge fo naŋ gɛrɛ yiri ka ba dɔgɛɛ, ka fo piili tuuro o yele ka o wa e kpoŋ ka fo de.
- Teeŋ pɔge: Ona la pɔge teeŋ-erɛ naŋ saŋ o baaloŋ ka a pɔge saamine leɛ de o ko tee-erɛ.
- Kopɔge/pɔgekoɔre: Pɔge serɛ naŋ kpi kyɛ kyɛre o ka a yiri neɛkaŋa leɛ de a kopɔge.
- Pɔge nyɔgraa: o waa la pɔge ba naŋ ŋmaa nyɔge ka a ba e awa o ne a noba yelbaŋ la.
- Toma pɔge: ona la pɔge ba naŋ de ko dɔɔ, a dɔɔ toma zuiŋ.
- Are-pɔge: ona la neɛ naŋ gaa o areyiri te de bee o aremine naŋ ko o.
- Zɔmen-pɔge: pɔge ne zɔmeŋa naŋ de ko o ba zɔmennoŋ na zuiŋ.
Kultaa Yeltuuri
[maaleŋ | Maale eŋ yizie]Kultaa yeltuuri waa la ata. Ana la; puoruu, kyegri ane saandaanzɔ[5]
Puoruu
[maaleŋ | Maale eŋ yizie]puoruu la dɛndɛŋ gaabo na a dɔɔ yideme naŋ maŋ gaa a pɔge yideme zie ne bontaarre mine ka ka ba tepeɛre a pɔge saamine nyɛ ka ba de la a pɔge ko dɔɔ bee ka o waa la bisoli. Gbɛɛ yaga, boma ba naŋ maŋ gaa ne la guori ne libiri fee. Ka ba de a bie ko dɔɔ kyɛ ka ba gaa bee ka ba ba ko o dɔɔ, kyɛ ba ba leɛrɛ a puoruu boma terɛ.
Kyegri
[maaleŋ | Maale eŋ yizie]Kultaa Wɛltaa
[maaleŋ | Maale eŋ yizie]Kultaa Wɛltaa la dɔɔ ne o pɔge naŋ laŋ noɔre yeni ne nɔmmo a kpeɛrɛ tasoga ka yelkaŋa kpɛ ba sogaŋ bee kpakyaga ka a pɔge yi gaa o saayiri bee zie kaŋa te kpeɛrɛ bee a te kuli Serɛ kyɛ bare a dɔɔ.
Kultaa Wɛltaa Ananso
[maaleŋ | Maale eŋ yizie]- Kūū maŋ vɛŋe la ka dɔɔ ane pɔge wɛltaa.
- Ka a pɔge bee dɔɔŋ wa e soɔba na baŋ vɛŋ la ka ba wɛltaa
- Sɛnsɛŋ te gaale maŋ vɛŋ la ka dɔɔ ane pɔge wɛltaa.
- Sɛngaŋ yɛlɛ te gaale maŋ wane la kultaa wɛltaa.
- Nannyigiroŋ, zɔɔre, entuo, ba dɔgebo ane dãã nyu tegaale maŋ wane la kultaa wɛltaa.
Kultaa Wɛltaa Yelwonni
[maaleŋ | Maale eŋ yizie]- Kultaa wɛltaa saana la noba zuri
- Kultaa wɛltaa ŋmaara la doŋ ennɛ a pɔge ne a dɔɔ yideme
- Ka a pɔgeŋ wa zagere serɛ kulbu, a serɛ libie maŋ tuuli la kõɔ gaa.
- Ka banaŋ wa taa biiri, a biiri maŋ leɛ la dɔgɛɛ noba
- Ka banaŋ bare taa, a dɔɔ bee a pɔge yoŋ la maŋ dire dɔgɛɛ kaara biiri
- Wagere kaŋa, a biiri ba maŋ nyɛ guolbu fẽẽ zaa
Sommo Yizie
[maaleŋ | Maale eŋ yizie]- ↑ https://www.boundless.org/relationships/what-is-marriage-really-like/
- ↑ https://www.urmc.rochester.edu/encyclopedia/content.aspx?contenttypeid=1&contentid=4580
- ↑ https://www.britannica.com/topic/marriage
- ↑ https://www.marriage.com/advice/relationship/what-is-marriage/
- ↑ https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/marriage