Tampɛloŋ tontonne

Tampɛloŋ taa la yel-erre yaga Dagaaba laŋkpeɛbo poɔ.

1. ŋmempuori poɔ: soɔre/ sefaare/nenseere laare barebo. Tampɛloŋ barebo /kaaloo, bagere maaloo, pɔɛ iribu, dɛgere peeroo/pɔgeloo, bagere nyɔgebo, dendɔkpoŋ goɔbo, dãã dogebo, dankyini goɔbo, zɔɔre faaroo, bompaala waabo, weɛ lugibu, yiri pare bimmu, kotuo deme yagere goɔbo amk.

2. Baaloŋ sammo tẽẽ eebo poɔ: neɛ naŋ vɔgere vŭŭ, deridere seŋoo/faabo, nubiri naŋ mɔre, nyene naŋ ɔɔrɔ,bikŭŭ ma bere naŋ pi, kpaŋkpazegelɛ, saŋkpana, doŋɔ lane iruu, gane gaabo/wɔgoo, tewɔmɔ maaloo amk.

3. Bonvobɔ tẽẽ (bombie mine maalibimmu) poɔ: bonvobɔ/bondonne zoro la Tampɛloŋ azuiŋ ana ka ba maŋ dii ne boŋkoɔre te seŋ; Kyi, bɛŋɛ, semmie, kamaabie, sensɔbɔ amk.bombulo vaare ane teere guubu; kommie, saaloŋ, sɛremaane, Bondonne( nɔkyuu/dakpalore) karebo amk.

4. Bondirii maaloo poɔ: Tampɛloŋ ka ba maŋ tɔgele ne zeɛ̃ bee kɔɔ a zẽɛ maale ne kanwaa. A maŋ vɛŋ la ka bone bee logi bale te seŋ bondirii ama poɔ: bɛŋenoo, saaloŋ/maanee, maavaare, komivaare, nɛnvarema zeɛre. A bondirii mine meŋ te seŋ bɛlɛbɛlɛ/tumpanne ane kaaraa/parekpɔgɔ, tɔbɔ toɔbo(zẽɛ) amk.

5. Dɛgere pɔgeloo: Doge uruu, kŭŭ uumu, zɛgeroŋ/zoma pɛgebo, pɔgedɔgeraa wuobu, doge dogeloo (ka o pɛgebo na e mɔlɔ), boma yeɛloo (ka uri ta meele a yeɛlɛ eŋɛ zaŋena) amk.